Nyt kun elokuun kolmantenatoista päivänä 2013 katsoo Kakkosen pohjoisen lohkon sarjataulukkoa, niin asiat ovat tällä hetkellä tuloksellisesti hyvällä mallilla. Kautta on kuitenkin vielä kahdeksan peliä jäljellä ja mitä vain voi vielä tapahtua, joten ei pidätetä vielä hengitystä playoffseihin pääsystä. Sen minkä voimme joukkueen kanssa luvata on, että kaikkemme tulemme tekemään sen eteen, että loppusyksystä olemme tavoitteessamme. Nyt on hyvä kerrata vähän alkukautta ja katsoa hivenen taaksepäin miten tähän pisteeseen on päästy.
Tämän tarinan alkusävelet on otettu marraskuussa kun Tommy Taylor tuli ensimmäistä kertaa PS Kemin valmentajan ominaisuudessa Kemiin, tulevien pelaajien try-out leirille. Varsinaiset treenit aloitettiin tammikuun alussa ja treeneissä oli heti alusta pitäen hyvä tekemisen meininki. Uudenlaisia syöttödrillejä ja peliharjoitteita heti alusta pitäen jotka pitivät pelaajat aina motivoituneina. Maanantai tammikuun 28. päivä oli päivä jolloin meidän ja koko Meri-Lapin alueen jalkapalloilijoiden harjoitteluolosuhteet muuttuivat radikaalisti. Juuri sinä iltana Ps Kemi Kings veti myöhäisvuorolla treenejä Jungossa, kun kaupungin työntekijä tuli ajamaan meidät ulos hallista, kun katto oli painumassa alas. Loppu onkin sitten historiaa, johon saadaan näillä näkymin onnellinen loppu tämän vuoden marras/joulukuussa.
Tämä Junkohallin romahtaminen sai tietenkin aikaan sen, että jouduimme miettimään uudestaan koko talven harjoittelun. Tästä eteenpäin treenimme koostuivat kahdesta iltapäivävuorosta Lappiahallissa, yhdestä vuorosta nyrkkeilyä ja futsalvuoroista Hepolahden koulun salissa ja keilahallissa, sekä sunnuntai iltapäivän vuorosta Syväkankaan koulun pienessä salissa. Sekä alkutalvesta kerran viikossa Jari Poikelan ohjauksessa pidetyt kehon hallintaa ja lihaskuntoa kehittävät treenit Body Centerissä. Näistä oli Ps Kemin talviharjoittelu tänä vuonna tehty. Pojat ottivat kaiken vastaan ammattimaisesti, eikä kukaan heitellyt nappuloitaan Kemijokeen tämän vuoksi. Kaikki olivat myös innoissaan tulevasta Englannin leiristä, minkä seura järjesti hiihtolomaviikolla. Suomen Cup oli meille myös tärkeä ja vakavasti otettava turnaus, ihan senkin vuoksi että saamme kovia pelejä alle, sekä myös siksi että pyrimme parantamaan edellisen vuoden sijoitustamme. Kuudennelle kierrokselle pääsy oli hieno saavutus, ja se että saimme pelata liigajoukkue VPS:aa vastaan, oli myös hyvä lisä ennen sarjakauden alkua.
Pääajatuksemme on kuitenkin ollut koko ajan sarjassa ja siinä pärjäämisessä. Kausi lähti käyntiin tuloksellisesti hyvin, kun ensimmäisistä yhdeksästä pelistä tuli seitsemän voittoa, yksi tasapeli ja vain yksi tappio. Peli sinänsä ei alkukaudesta ollut ihan sitä parasta mahdollista, mutta kuitenkin tuloksellisesti todella iso ero esim. edellisen vuoden alkukauteen. Pelipaikka kokeiluja Tommy teki useita, ja näistä yhtenä onnistuneimpana täytyy pitää Aleksi Räihän siirtämistä oikeaksi pakiksi.
Toisen kierroksen alkuun, saimme sarjakärjen YPA:n vieraaksemme Sauvosaaren takakentälle. Maalitykkimme Christian oli edellisessä pelissä saanut neljännen varoituksen ja oli pois tästä kärkikamppailusta ja Tyler Pasher pystyi pelaamaan vain reilun puoliajan kuumetoipilaana. Kun vielä Billy Ions loukkasi nilkkansa ensimmäisen kympin jälkeen, emme pystyneet haastamaan YPA:a parhaalla mahdollisella tavalla. Tulos oli 1-2 vieraille, jonka jälkeen moni ajatteli ettei Kemistä ole haastamaan Ylivieskaa. YPA:n peli oli kolmas peli yhdeksään päivään, emmekä päässeet tässä pelissä lähellekään omaa tasoamme. Joukkue kuitenkin tiesi missä mennään ja lähti päättäväisesti treenaamaan sitä omaa pelityyliä, millä olemme tuloksellisesti taapertaneet eteenpäin. Seuraava peli GBK:ta vastaan olikin jo aivan jotain muuta, 5-1 voitto ja pelitapa jolla haluamme pelaajien pelaavan, alkoi iskostua heidän mieliinsä. Tämän jälkeen tulikin kiva lisämauste kun saimme vieraita Englannista, Notts County FC:n saavuttua Perämeren pohjukkaan pre-season leirille. Peli oli hieno tapahtuma ja jokainen kentällä ollut pelaaja muistaa ottelun lopun ikänsä. Notts Countyn pelaajista paistoi läpi ammattimaisuus ja jokainen heistä oli erittäin hyvässä fyysisessä kunnossa, vaikka olivat juuri tulleet lomalta. Pelin jälkeen useampikin meidän pelaaja tuli kysymään valmennusportaalta, että milloin aloitetaan punttitreeni:)
Sauvosaaressa pelatun YPA:n pelin jälkeen olemme pelanneet yhdeksän peliä, joista olemme voittaneet kahdeksan ja pelanneet yhden tasan. Näistä mieleenpainuvimpana on jäänyt mieleen vieraspeli reissu Ylivieskaan heinäkuun lopulla. Kemistä lähtenyt monikymmenpäinen fanilauma siivitti joukkueen hienoon tulokseen. Toivottavasti tämän viikon sunnuntaina on odotettavissa samanlainen tunnelma, kun pelaamme kolmannen kerran heitä vastaan taas Ylivieskassa.
Kuten todettua kausi on vielä kovasti kesken, eikä kovin pitkälle tulevaisuuteen kannata vielä ajatuksia tuhlata. Ps Kemin toiminta on nyt kuitenkin ottanut tänä vuonna merkittävän harppauksen eteenpäin ja toivottavasti tässä vaunussa haluaa mahdollisimman moni alueen ihminen olla mukana. Uusi valmentaja on tuonut todella paljon uusia ideoita peliin, mitä moni ei tällä alueella ole aikaisemmin miettinytkään. Taylor ja ammattilaispelaajat ovat tuoneet uuden tason harjoituksiin ja peleihin, johon meidän omien pelaajienkin on astuttava pysyäkseen vauhdissa mukana. Se, että pystyy luomaan joukkueelle sellaisen pelityylin mikä sille sopii on erittäin tärkeä ominaisuus ja tämä löytyy meidän nykyiseltä valmentajalta.
Toivottavasti kemiläinen yleisö löytää tiensä vielä Sauvosaareen katsomaan esim. Tylerin kikkoja ja spurtteja, Christianin uskomatonta maalintekotaitoa, Felixin pääpelivoimaa, Erkan ja Jeromen voimakasta keskikentän hallintaa, Räihän Allun gepardimaista askelta yms.
Tulevia pelejä ei todellakaan kannata missata, tässä pelataan kuitenkin lohkovoitosta ja kotijoukkue tarvitseee kaiken mahdollisen tuen matkallaan kohti tavoitetta.
Futisterveisin
Jari Åhman