Koti kentällä

Pitkään odotettu leirimatkan odotus muuttui todeksi vihdoin eilen ja suurin osa matkalaista suuntasi Oulusta, Helsingin kautta Manchesteriin ponnistavaan koneseen. Kello näytti Kemistä lähtiessä aamulla klo 0300. Pienestä väsymyksestä huolimatta Finnairin koneeseen hyppäsi iloinen joukko jalkapalloilijoita, koska tätä piristysruisketta Junkohallin romahtamisen jälkeen oli odotettu innolla.

Kaikkiaan leirille lähti 14 pelaajaa ykkösjoukkueen ringistä ja 4 b-junioria. Tommy Taylor oli kutsunut muutamia englantilaisia pelaajia mukaan harjoittelemaan ja pelaamaan meidän kanssa, jotta 3:n pelin rasitukset ja kova treenaaminen ei käy liian kovaksi urakaksi joukkueelle.

Maanantai aamupäivällä saavuttiin Manchesterin lentokentälle, josta Richmond Football Academyn bussit tulivat noutamaan ja tunnin matka Manchesteriin taittui tuossa tuokiossa tutunoloisia nimiä liikennemerkeistä seuratessa. Täällä Yorkishiren alueella on kyllä todellinen jalkapallokeskittymä. Tuntuu kuin puolet valioliigaseuroista olisi täältä kotoisin. Saavuttuamme Hotel Cedar Courtiin jo hyvissä ajoin ennen puolta päivää ja asetuttuamme taloksi leiriläiset lähtivät lenkille karistamaan matkustusjäykkyyden läheiseen puistoon. Sen jälkeen treenattiin kevyesti kuntosalilla ja harrastettiin allasjuoksua.
Ehtipä pieni kemiläisosasto seuraamaan myös Conference North divioonan pelin läheisellä stadionilla, joka lyhyesti sanottu oli aika erilaista jalkapalloa mihin suomalaiset ovat tottuneet. Kovaa taistelua tilasta. Tiukkoja, vaarallisiakin taklauksia, kovia otteita ja tottakai sitä pitkää palloakin nähtiin. Hieno kokemus kaikiaan!
Illallisen jälkeen pitkän päivän jälkeen väsyneet matkaajat olivat valmiita siirtymään Betlehemin puolelle.

Tiistain ensimmäinen harjoitus oli taas uima-allas juoksua ennen runsasta aamupalaa, jonka pariin päästiin klo 0800. Klo 1000 oli järjestetty. Kuljetus ensimmäiseen peliin Fc Riasa:a vastaan. Bradford City Fc:n harjoitusalueella uuden karhealla 4:nen sukupolven tekonurmella pelatun matsin kick off oli tähdätty klo 1200.

Ottelussa oli vahvaa ystävyysottelun henkeä, kun yhteistyöseurojen joukkueet kohtasivat ensi kertaa. Taylor oli liikkeellä varsin kokeellisella joukkueella, sillä melkein kaikki leiripelaajat pelasivat vähintään 45 min. Ainoastaan 2-3 pelaaja oli kentällä koko 90 minuuttia. Kuten hyvän pelin pelannut Roope Keskitalo oikean pakin paikalla.

Fc Riasa aloitti vahvasti ja heillä oli muutama vaarallinen paikka, jotka kuitenkin kuumeista Vilmusta paikannut maalivahti etunimeltään Chris hoiti kunnialla. Chris oli muutenkin mies paikallaan, torjuen melkein kaiken mahdollisen, paitsi toisella jaksolla n. 60 minuutin kohdalla syntynyttä tasoitusta, jossa puolustuksen kommunikaatio hiukan petti ja maalivahdin sylkemää palloa ei saatu korjattua väljemmille vesille ja Riasa hyökkääjä pääsi tekemään tuhojaan. Ennen sitä toisen puoliajan aluksi kentälle tullut Christian Eissele toimitti pallon yläkulmaan melkeinpä ensikosketuksellaan palloon. Joey Spivack oli ollut hiukan kipeä edellisenä päivänä, mutta osallistui peliin n. 30 minuutin verran, jonka jälkeen hänen täytyi todeta, ettei pysty täysipainoiseen pelaamiseen ja antoi tilaa Tommi Siekkiselle, joka toikin mukanaan hyvää energiaa kentälle ja sai muutaman vaaralisen tilanteen vastustajan maalille.

Maalin jälkeen peli oli melko tasaista vääntöä, joskin siihen vaikutti lukuisat vaihdot, jotka todennäköisesti antoivat Fc Riasalle tasoitusta, koska heidän pelaajat olivat toisilleen tutumpia, pelattuaan kymmeniä otteluja yhdessä ja sarjakauden ollessa parhaimmillaan. Noin 80 minuutin kohdalla Christian toi taas vaarallisuutensa esiin ja ohjasi Aleksi Räihän keskityksen maalin edestä verkon perille. Kemiläisten parhaimmistoa oli mainiosti peliä pyörittänyt Jukka Yrjänheikki, tietty kahden maalin isä Eissele, Marvin Torvic ja Tommy Torvikoski vain muutamia mainitakseni.

Tommy Taylor oli erittäin tyytyväinen vauhdikkaan pelin antiin ja sanoi pelin olleen juuri sitä mitä joukkueemme tässä vaiheessa tarvitsee.

Valtteri Vainionpää ja Arttu Pasanen osallistuivat samaan aikaan Bradford City Fc:n U18 joukkueen harjoituksiin, jossa oli kuuleman mukaan hyvä vauhti ja poikien silmään oli eritoten pistänyt englantilaisten pelaajien hyvä pääpelitaito ja muutenkin taitotaso teki kemiläisiin vaikutuksen. Ps Kemin nuoret olivat tyytyväisiä kokemukseen ja iloisia huomatessaan pystyvänsä pelaamaan hyvällä tasolla yhdessä englantilaisnuorten kanssa.

Ps Kemin b-juniorit; Ville Moilanen, Juho Marttinen, Miika Valtonen ja Niko Kreivi treenasivat tänään ykkösjoukkueen mukana ja erikseen Jukka Ikäläisen johdolla. Tulevina päivinä heillä on luvassa treenejä Bradfordin ja Fc Riasan joukkueiden kanssa.

Päivän toimien jälkeen Bradfordin mainiossa harjoituskeskuksessa, jonne mennään huomennakin aamusta treenaamaan oli Tommy järjestänyt useimille pelaajille uudenlaisen kokemuksen, eli jääkylvyn hotellihuoneen ammeessa. Tämän palautumista nopeuttavan kylmän kyydin pelaajat ottivat ammattimaisella asenteella vastaan ja kiittelivät hyvää tunnetta jälkikäteen. Iltaviideltä oli vuorossa vielä pallolliset treenit hotellin läheisessä ”puistossa”. Joka toki oli tarkoitettu jalkapallon peluuseen, mutta oli aika pehmeässä kunnossa. Tommy ei halunnut kiusata siellä pelaajia tuntia pidempään, vaan pienen paikkoja aukaisevan juoksulenkin jälkeen virallisessa ohjelmassa oli venyttely, runsas illallinen ja hieronta, jota virkaa meillä on hoitamassa kaksi fysio-opiskelijaa, jotka ovat pelaajien käytössä koko viikon ajan.
Iltaohjelmassa oli vielä isolta tv näytöltä ManU – Real Madrid pelin seuraamista, paitsi minulla, joka vietin reilun pari tuntia tämän blogin parissa, Ipad kainalossa. Olkaapa hyvä. 🙂

Päätän täältä tällä kertaa tähän. Huomenissa uudet kuulumiset.

Bradford 22.40

Antti